sunnuntai 8. joulukuuta 2013

NANDO Z - ONE YEAR!!

Apua miten aika menee niin nopeasti! Nando tuli siis tasan vuosi sitten meille(8.12.2012), matkalla on ollu monia mutkia mutta tätä vuotta en vaihtaisi mistään hinnasta pois!
Kerron nyt vähän(paljon) meidän vuodesta ja kokemuksista.
Jotkin videot on tosi pitkiä, mutta niistä ei tarvitse kattoa todellakaan kokonaan. Postauksesta tuli ihan megapitkä, mutta halusin ittekkin kerrata meidän vuoden kunnolla, jos jaksatte lukea kokonaan niin kymmenen pistettä teille!;)

Eli kaikki alkoi siitä, kun lähdimme Saksaan etsimään hevosta. Aloin jo olla entiselle ponille Kronelle pitkä, ja tiedettiin että viimeistään kesällä olisin aivan pitkä ponille.
Päätös oli hankala, olin aina ollut enemmän ponityttö, koska poneilla oli mielestäni enemmän pilkettä silmäkulmassa.
Kokeilimme todella monia hevosia, ja kaikki hevoset oli tosi hienoja ja mukavia ratsastaa - muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
moni muistaakin varmaan seuraavan videon, tässä siis niitä hevosia joita harkittiin:

Matka kesti neljä päivää, ja kolmantena päivänä tulin kipeäksi.
Nandoa menimme koittamaan sitten kolmantena päivänä, oltiin jo reissattu paljon sinä päivänä ja testattu montaa hevosta. Mun päätä särki ihan tajuttomasti, ja jouduttiin hetki odotella maneesissa hevosta.
Vihdoin heppa tuotiin maneesiin, ja esitettiin meille. Sanoin vielä Elinalle, että hevonen on sairaan hieno, mutta ei näytä mun tyyliseltä, kun näytti niin hankalalta ja painavalta, totesin vielä, että ei - tää hevonen ei varmaankaan meille tuu.. Noh fiilis muuttui niin paljon kun pääsin Nandon selkään! pääkipu katosi kokonaan ja hevonen oli aivan erilainen kuin näytti, se kuunteli, oli kevyt ja hyppäsi eikä välittänyt vaikka teinkin virheitä.

Seuraavana päivänä kokeiltiin vielä muutamaa kivaa heppaa, ja lähdettiin kotiin miettimään mikä heppa tulee.
Valintahan oli vaikea, kun testattiin jokaista vain yhden kerran eikä aikaa paljon hoitamiselle ollut.

 Loppujenlopuksi päädyttiin Nandoon. Tiesin, että hevonen ei ole helppo mutta valmentajien avulla tullaan selviämään.
Nando pääsi eläinlääkärin tarkastuksista läpi, ja lähti pari viikkoa myöhemmin Suomeen!

Kun hevosrekka vihdoin 8.12 saapui illalla tallin pihaan, yritti kuski vielä säikäyttää meidät sanomalla että oliko se kimo teille, kun siellä on vaan yksi kimo kyydissä. Onneksi sen takaa löytyi Nando!
Nandun omalaatuisuus huomattiin samantien, kun se jouduttiin siirtämään ikkunakarsinasta pois, sen takia että se joutui juosta otettuaan heinätupon ikkunan luo. Tuo siis jatkui kokoajan :D Nando oli vielä onnistunut pissaamaan mahaläpälliseen loimeensa, ja se ottaessa pois tippui lattialle lammikko..
Onnellisena taluttamassa juuri saapunutta hevosta!
Ensimmäisen kerran ratsastamaan lähtiessämme huomasimme, että Nandu liikkui todella oudosti oikeasta lavasta, ei oikein voinut sanoa hevosen liikkuvan puhtaasti. Ajattelin jo, että hevonen olisi rikki jostain ja jouduttaisiin palauttamaan.
Nandolta löytyikin vanha lapavamma, joka oli tullut esiin pitkässä kuljetusmatkassa. Monenmoista jumia löytyi myös muualta, esim. vatsan alta ei olisi saanut hevosen mielestä hieroa, kun se oli ilmeisesti hypyssä potkaissut mahaansa ja lihaksiin sattui.
Kovalla työllä saatiin vammat parannettua kokonaan, ja nykyään kun katsoo Nandun liikettä - ei huomaa oikeassa lavassa mitään. Esim. jokaisena päivänä 1-2 kuukauden ajan oikeaan lapaan laitettiin TENS- hoitoa joka oli siis eräänlaista sähköhoitoa.
Nyt saa olla tyytyväinen, että silloin jaksoi hoitaa hommat, niin tuli hevonenkin terveeksi.

Ratsastaessa Nando ei ollut helppo, toisinkuin koeratsastuksessa - nyt se painoi kädelle ja rullasi alas, sekä veti minua eteen. Mutta Nandolla vaihdos ammattiratsastajasta tyttöön ja minulla ponista hevoseen oli suuri, joka vaatii totuttelua.


Ensimmäinen kunnon estevalmennus oli sitten aluevalmennukset ypäjällä joulukuun viimeisinä päivinä.
Valmennukset meni aivan surkeasti, Nando vei ja roikuin kyydissä, tippumisetkin ensimmäisenä päivänä oli hyvin lähellä. Toisena päivänä meno oli jo huomattavasti parempaa kun tiesi miten mennään, helppoa ei silti ollut.
Nyt nauroin vedet silmissä meidän menolle, Nando vie ja minä vikisen kyydissä :DD

Treenattiin paljon koulua ja se tuotti tulosta, alussa ei päästy edes pohkeenväistöä ja nykyään se on yksi meidän vahvimmista liikkeistä.

 Seuraavissa helmikuun aluevalmennuksissa oli jo kehitystä hieman tapahtunut. Uusi satula oli myös huomattavasti parempi, koska se tuki minua enemmän kuin Kruunun vanha ponisatula.

 Kerättiin luottamusta, ja opittiin pikkuhiljaa tuntemaan toisemme.
kevätposeerauksia

Treenattiin ja tutustuttiin toisiimme, välillä menin paremmin ja välillä taas aivan surkeasti. Vihdoin loppukeväästä mentiin ekoihin kisoihin. Kisat meni odotettua paremmin, ja Nando käyttäytyi tosi fiksusti, vaikka muuta odotettiin.


Toukokuun lopussa lähdettiin puoleksitoista kuukaudeksi valmentautumaan Sanna Backlundille. Siellä ollessamme kehityttiin aivan huimasti, paljon enemmin kuin olisin uskonut! Tuntui että joka valmennuksessa meni vain edellistä paremmin, tässä muutama video aikajärjestyksessä, joissa huomaa kehitystä:

ensimmäinen valmennus:
toinen valmennus 17.6 ja pätkä viimeisestä valmennuksesta, kun asuttiin tuolla heinäkuussa
 Kesäkuussa käytiin ensimmäisissä aluekisoissa hyppäämässä 100cm ja 110cm, joista pudotukset, mutta muuten hyvin!
Heinäkuussa Nando muutti sitten lähemmäksi Korpikylään. Heinä- ja elokuussa kisailtiin aika paljonkin, hankittiin lähinnä kisarutiinia 100 ja 110cm luokista.

Husö Jump 110cm


jumping kemiö
Viimeiset kisat käytiin sitten Lappeenrannassa nurmikentällä. Kisojen jälkeen oikea takareisi oli nesteinen ja sieltä löytyikin lihasvammaa, sekä selästä ristisidevamma.
Vammoja kuntoutettiin seuraavat pari kuukautta, jonka jälkeen päästiin pikkuhiljaa normaali liikunnalle. Tällähetkellä Nandu on kunnossa, ja voidaan hypätä aivan normaalisti. Katseet on kohti ensikautta ja tulevaisuutta ja viimeistään tämän kuun lopusta aloitetaan kunnon valmentautuminen. Nando nauttii kun on taas päässyt kunnon hommiin :)
lappeenranta

Tiivistettynä tästä romaanista, meidän vuoteen on mahtunut verta, kyyneliä, hikeä, iloa, kovaa työtä, joskus on tehnyt mieli luovuttaa, mutta onneksi ollaan jaksettu jatkaa. Paljon on tapahtunut, ollaan muututtu, kasvettu, kehitytty, mutta paljon on ainakin toivottavasti meillä edessä ja paljon joudutaan vielä hommia tekemään.
Hevosesta jolla alussa ei edes pystynyt kävelemään pitkin ohjin, on tullut hevonen jolla voi mennä vaikka maastoon rennolle kävelylle.

Nando on opettanut mulle aivan älyttömästi tämän vuoden aikana kaikesta, ja olen aivan 100% tyytyväinen että valittiin juuri tämä hevonen, Nandosta on tullut aito ystävä.
Ja Nandusta vielä sen verran, ettei siitä heti usko millainen hevonen se on, mutta sillä on juuri mun mskuun aina pilkettä simäkulmassa, vaikkakin Nando on hyvin hyvin kärsimätön. Ratsastaessa se kuitenkin haluaa miellyttää kaikkien mahdollisuuksien mukaan eikä keksi mitään temppuja.
 Elina kutsuu useimmiten Nandua täystuhoksi, tosin ihan syystä ;)

Vuoden aikana Nando on tehnyt muutamia asioita ja laittanut tavaroita uuteen uskoon: rikkonut kymmeniä suojia, jokaisessa loimessa reikä tai irronnut solki, irrotettuja ruokakuppeja, rikottuja suitsia ja purtuja riimunnaruja, karsinan kumimattoakin on revitty, keploteltu vaikka mitä karsinaan kaltereiden läpi(mm. naapurin ratsastusloimi..), syöty pala ikean kassia ilman mitään oireita, syöty (minun) ihmisen sormenpäätä ja kynsi, nuoltu jokaista ihmistä kuka Nandun luona on seissyt, juostu kahden oriaidan läpi ja vaikka mitä muuta.

Nandu on hyvin energinen hevonen ja jos sillä on tylsää, keksii se varmasti itselleen tekemistä, vaikka sitten kaverin poskea nuollen kaltereiden läpi.
Viimekeväänä Nando tekikin omat ennätyksensä ja riisui viiden minuutin sisällä kaksi päällekkäistä loimea!
nando ei jaksa!!
Loppuun vielä video kesäkuulta viimeisistä aluevalmennuksista. Näiden valmennusten jälkeen olin ylpeämpi meistä kuin koskaan, valkut meni hyvin ja kaikki derbyesteet ym superisti, hypättiin ensimmäistä kertaa maastoesteitäkin ja ilman ongelmia, ja mentiin ilman satulaa kun uitettiin! Tuolloin huomasi, että vihdoin on oikeaa luottamusta.  






<3

 Jos jotkut jaksoivat lukea tänne asti niin suuret plussat teille!

16 kommenttia:

  1. tosi kiva postaus! hyvin jaksoi lukea!:) onnea ja menestystä ensivuodelle:)

    VastaaPoista
  2. ihana blogi!<3
    http://anutuulia.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  3. Hyvin jaksoin lukea. Ootte kehittyny niin paljon! Onnea ensi kaudelle :) Pakko vielä kysyä että miten korkeeta te ootte hypänny ratana ja yksittäisenä? Ja miten usein meet ilman satulaa ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla ja kiitos paljon! :) hmm jotain mitä valmennuksissa ollaan menty, ratana varmaan 115-130cm vaihdellu esteet isoimmilla radoilla, yksittäistä ei olla hypätty mutta korkein este varmaan 130cm paikkeilla, ilman satulaa mennään harvoin, nyt vasta menty pari kertaa, mutta ehkä kerran pari kuukaudessa, yritän lisätä tätä määrää kunhan heppa tottuu tasapainon takia :)!

      Poista
  4. mikä tän tallin nimi oli josta nandun ostitte? :) ja saako kysyä paljon nando makso?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiiä oikeeta nimeä mutta esim nettisivut pitäis löytyä hakusanalla fam wegener :) hinta ei blogiin kuulu kun en sitä muutenkaan kerro :p

      Poista
  5. Huomaa kehityksen :) Onnea ensi kaudelle!

    VastaaPoista
  6. Miksi ratsastit kaikilla muilla hevosilla kannuksilla muttet Nandulla? :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koska Nando on niin herkkä ettei sillä kannattanut laittaa kannuksia eikä mulla oo ikinä ollut nandulla kannuksia kun mun pohje ei kuitenkaan oo niin tasanen :D

      Poista
  7. Miten sitten tiedät koeratsastuksessa käyttää kannuksia joillakin hevosilla, sinähän kuitenkin koitat hevosta ensimmäistä kertaa..? :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sen aikalailla näkee tarviiko hepalla kannuksia, mutta tarvittaessa meidän hevosvälittäjä/valmentaja kysyi aina siltä joka esitteli hevosen että mnkälainen ratsastaa kannattaako laittaa kannukset :)

      Poista